And I swear I wasn’t looking for and didn’t even know where the Marlies Dekkers‘ shops are, but this came on my way:





In one of the vintage shops I saw the exact glittery top that I bought in the 1980′s from London and which has been stolen from the performance I don’t have anything to wear.

I had a wonderful Saturday morning at the Farmers’ Market in Nordmarkt and the most delicious apple pie and coffee in Cafe Winkel. I bought tons of Dutch cheeses for Christmas – they are the best. I’m a very big fan of old gouda, especially the ones made of goat’s milk.

We performed Twirling World in Rabozaal, a new space between the city theatre and Melkweg. The space was great, a huge stage with a big seated audience. We just used the stage, cutting of the seating with a metallic wall.



The performance itself went ok, I think, but the day building up the show, trying to do a run through, warm-up, prepare and to get all the necessary stuff was very stressful. Two things I learned: Twirling World cannot be toured without my own technician and I need to have my own private accommodation.
This is the painting of the Amsterdam show:

I’m sorry I haven’t been a very active blogger recently. I’ve been extremely busy and therefor a bit too tired and stressed at times. But now I’m trying to relax and take it easy. A party with a group of girlfriends today – really looking forward to it!

Johanna

We were rehearsing yesterday in a studio in DasArts but Twirling World is very difficult to rehearse without the set up and the right space.  But I think we are ready and prepared and at least for me, the logic of the performance is very clear.
Ooh, and it’s so nice to be in Amsterdam! What nostaligia, what memories. It’s all a bit too much really.
And yesterday it was so great to see Maija and Jyrki and Tuovi and Pia…

Well, hope to see you tonight!

Johanna

Johanna

But I did get my new glasses today so I’m happy!

Glasses Kenzo. Dress Nanso Black Dress collection, model Can I call you dear?

Have to get some sleep now.

Johanna

More later!

Here’s a picture of my daughter ice-skating on Saturday in Leppävirta. She’s so gorgeous! Although the competition didn’t go very well for her –she was so nervous- she did much better than last time and I love her what ever she does!

Johanna

Johanna

I’ve tried my best to study Bourdieu’s Field of Cultural Production lately but somehow I’m not getting very far… Last night I slept only a couple of hours so trying to force myself to study in the library felt like a torture today… But I had a coffee with my collaborator Jukka Ristolainen and I’ll see his show tomorrow so that’s good. All is good!

Johanna

Kymmenettä kertaa Kuopiossa järjestetty ANTI – Contemporary Art Festival on herättänyt Savon Sanomissa vilkasta keskustelua taiteen merkityksestä, kokemisesta, osallistavuudesta ja rahoituksesta. Hyvä niin.

Taidetta saa ja pitää ihmetellä. On pelkästään positiivista, että festivaali onnistuu herättämään keskustelua ja ravistaa pohtimaan merkityksellisyyttään. Yhtä lailla iloitsemme niistä tuhansista positiivisista kohtaamisista, joita festivaali onnistui yli kymmentuhatpäiselle kokemastaan silminnähden innostuneille ja siitä nauttineille tarjoamaan.

Suomen perustuslaki takaa kansalaisille sivistyksellisiä oikeuksia, mm. kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä (16 §). Vuoden 2011 hallitusohjelmassa todetaan, että ”taide ja kulttuuri ovat ihmisenä olemisen välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitus kehittää kulttuurisen moninaisuuden tunnistavaa kulttuuripolitiikkaa, jossa kulttuuri on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa ja erityistoimilla parannetaan osallisuutta kulttuuriin nyt ulkopuolelle jäävissä ryhmissä”. ANTI-festivaalin keskeinen tavoite sen perustamisesta lähtien on ollut tarjota korkealaatuisia taideteoksia perinteisten taidetilojen ulkopuolella, lähellä arkea, ihmisen varallisuuteen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta. Tämä mielestämme täydentää merkittävällä tavalla alueella toimivien kulttuuri- ja taidelaitosten sekä muiden tapahtumien tuottamaa tarjontaa.

Perinteisesti Suomessa merkittävä osa taiteen ja kulttuurin rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista. Taiteen ja kulttuurin osuus valtionbudjetissa on vuonna 2011 noin 426 miljoonaa euroa ja siitä 48 % rahoitetaan veikkausvoittovaroilla (OKM).

Vuoden 2011 ANTI-festivaalille erityisenä kohderyhmänä olivat lapset ja nuoret. Heille suunnatut teokset osallistivat lapsia ja nuoria itse tekemään, kokemaan ja ajattelemaan. Lapsia ja nuoria oli mukana myös satavuotiaassa rokkibändissä, jonka jäsenten ikähaitari vaihteli kuusi vuotiaasta 88-vuotiaaseen kuopiolaiseen Väinöön. Väinön lisäksi ikäihmiset pääsivät nauttimaan esimerkiksi festivaalin residenssitaiteilijan ja hänen ryhmänsä esityksestä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Vuonna 2010 residenssitaiteilijamme työskenteli Monikulttuurikeskus Kompassissa ja vuonna 2009 Valkeisen sairaalassa. ANTI-festivaalin ohjelmisto on suunniteltu niin, että teokset tulevat lähelle erilaisia ja eri-ikäisiä kohderyhmiä heidän työpaikoille, kouluihin, ajanviettopaikkoihin ja joskus myös koteihin.

Kenen kokemus taiteesta on oikea?

Jokaisella on oikeus subjektiiviseen kokemukseen taiteesta ja siksi onkin virheellistä väittää, että ne ulkomaiset vieraat jotka matkustavat festivaalille tai tuhannet kuopiolaiset, jotka tänäkin vuonna riemuiten ottivat teokset vastaan, olisivat jotenkin väärässä. Useissa kirjoituksissa esiin nostettu TRYST-kollektiivin Avustettuja kadunylityksiä –teos oli tämän vuoden festivaalin yksi suosituimmista. Myös Pohjantien koulun 4c-luokasta muodostunut tuomaristo palkitsi teoksen useissa kategorioissa ja valitsi sen koko festivaalin toiseksi parhaimmaksi.

ANTI-festivaalilla kolmannen kerran vieraillut amerikkalainen Ohio University in Athens -yliopiston taidehistorian professori Jennie Klein kirjoittaa tämän vuoden festivaalikokemuksestaan: ”ANTI – Contemporary Art Festival tarjoaa mielettömän mahdollisuuden kokoontua eri puolilta maailmaa Kuopioon, kaupunkiin, josta monet eivät tietäisi yhtään mitään ilman ANTI-festivaalia. Naurettavan pienellä budjetilla festivaalin järjestäjät onnistumaan kokoamaan joukon kansainvälisiä taiteilijoita, joista säännöllisesti kirjoitetaan nykytaiteen ja teorian ajankohtaisissa julkaisuissa, kirjoissa ja lehdissä. ANTI-festivaalissa erityistä on myös se, että noin puolet taiteilijoista on suomalaisia ja osa näistä paikallisia. Olen kirjoittanut useita artikkeleita ANTI-festivaalista, jolle lähetetään vuosittain satoja teosehdotuksia eri puolilta maailmaa. Festivaalilla on hyvin positiivinen vaikutus Kuopiolle ja sen yrityksille.”

ANTI – Contemporary Art Festival ry:n budjetista keskusteleminen ilman tarkempaa toiminnan ja työllisyyden arviointia, on harhaanjohtavaa. Taidealat ovat hyvin työvoimaintensiivisiä, ja ANTI-festivaalin saamalla julkisella ja yksityisellä tuella työllistetäänkin suuri joukko kulttuurialan tuotannollisia ja taiteellisia ammattilaisia. Festivaali työllistää tuottajia, taiteilijoita, teknistä henkilökuntaa, graafikoita, valo- ja videokuvaajia, ostaa erilaisia palveluita kuopiolaisilta yrityksiltä ja tarjoaa alan oppilaitoksille ja ammattilaisille työpajoja, luentoja ja konsultaatiota.

On epäkorrektia levittää valheellista tietoa festivaalin tapahtumista. Eva Weaverin pitkäkestoinen esitys ja sen lopputuloksena syntynyt installaatio Rönön sillan kaiteessa vuonna 2008 haluttiin yleisön pyynnöstä säilyttää esillä festivaalin jälkeenkin. Teokseen kohdistui kuitenkin ilkivaltaa, ja heti kun saimme yksityisen kansalaisen puhelinsoiton purkaantumaan lähteneestä teoksesta, lähdimme siltä istumalta purkamaan sitä. Purkamisen hoitivat kolme päivää festivaalin päättymisen jälkeen taiteellinen johtaja Johanna Tuukkanen, tuottaja Laura Lahti, tanssitaiteilija Antti Lahti ja valokuvaaja Pekka Mäkinen. Ketään kaupungin puistotyöntekijää ei purkamiseen osallistunut.

Johanna Tuukkanen
Taiteellinen johtaja – vastaava tuottaja
ANTI – Contemporary Art Festival

Liitteenä Eva Weaverin teoksen purkamisesta otettu valokuva 2.10.2008 ja kuva TRYST-kollektiivin esityksestä Avustettuja kadunylityksiä 28.9.2011 (kantajina kuopiolaiset tanssitaiteilijat Reetta Hyvärinen ja Matleena Kahilainen).

Kuvat @ Pekka Mäkinen.

I’m listening to the new album of Chisu, drinking cheap cava and eating tiramisu. The autumn has been very busy and I need to catch up with sleep. I’m excited about the upcoming performances, my studies in cultural policy, developing my work and planning the next edition of ANTI. I’m also aware that I need to see some new work, somehow, somewhere.

I had a small gum surgery a couple of days ago and I’ve been pretty ill. Unfortunately, I cannot do any proper training until I’m a bit better, so that’s a bit frustrating.

Looking forward to the weekend at home!

Johanna

All photos by Pekka Mäkinen.