was published today. For those of you who don’t get the Kuopion Kaupunkilehti, here it is (in Finnish):

“Kuka saa, kuka jää ilman?

Alkuvuosi on monelle piinallista odottelun aikaa. Lukuisat kolmannen sektorin toimijat ja taiteilijat odottelevat päätöksiä erinäisistä toiminta-avustuksista, apurahoista tai hankerahoituksista joku kaupungilta, toinen valtiolta, kolmas taidetoimikunnalta, neljäs lääninhallitukselta ja joku näistä kaikista. Toiminta on käynnissä tai ainakin sen pitäisi alkaa, mutta rahoituspäätöksiä ei vielä ole. Tilanne on monelle toimijalle vaikea. Miten rekrytoida ihmisiä töihin, millaisia sopimuksia uskaltaa tehdä ja kuinka paljon voivat työntekijät joustaa?
Ja mitä sitten kun päätökset tulevat? Jos avustusta ei tulekaan, miten käy suunnitellun toiminnan ja vireillä olevien hankkeiden tai projektien? Tai jos avustusta tuleekin, mutta vuosi toisensa perään se on toiminnan laajuuteen nähden riittämätöntä? Miten esimerkiksi taiteilijat, kulttuurialan toimijat ja yhdistykset pystyvät toteuttamaan pitkän aikavälin tavoitteita ja strategisia linjauksiaan ja tuottamaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti korkealaatuista ja kiinnostavaa sisältöä kun rahoitus on joka vuosi katkolla ja päätökset tulevat suunnitelmallisen toiminnan kannalta aivan liian myöhään?
Tuntuu, että monilta odotetaan kohtuuttoman suurta joustoa ja luottamusta huomiseen, ilman minkäänlaisia turvatakuita. Pelissä voi olla perheen toimeentulo, etenkin vastavalmistuneilla päätös asumispaikkakunnasta, kenties jonkun toisen työn vastaanottamatta jättäminen hankerahoituksen jatkumisen uskossa.
Vakituisessa työsuhteessa olevien lienee lähes mahdoton ymmärtää millaisessa tilanteessa useat korkeakoulutetut, Kuopion kaupungin imagolle ja vetovoimalle tärkeät kulttuuri- ja taidealan toimijat ja kolmannen sektorin organisaatiot ovat. Ja mitä nämä toimijat sitten ovat tehneet Kuopion imagon eteen? Tuottaneet esimerkiksi kansainvälisiä, valtakunnallisia tapahtumia, vauvoista vaareihin ja mummoihin kohdistuvia projekteja, useiden taiteen alojen teoksia, näyttelyitä ja esityksiä, vähemmistöryhmiin kohdistuvia hankkeita ja tietysti verotuloja. Ja monille, luoneet Kuopiosta innostavan paikan elää ja asua. Olisiko kohtuullista huomioida tällaisen voimavaran tarpeet hiukan paremmin ennen kuin toimijat vetävät johtopäätöksensä ja siirtyvät heitä paremmin huomioiviin kaupunkeihin tai maihin? Tutkimukset osoittavat, että kaupunkien vetovoimaa mitataan niiden tarjoamilla kulttuuripalveluilla. Osaamista täältä ei ainakaan puutu.”
ANTI -festival’s ex-producer Maija emailed me today which was a nice surprise of the day. She is currently in Göteborg in Sweden and I really miss her, in work and privately as well.

I’m off to National Review of Live Art next week and I’m really looking forward to seeing new work, meeting artists, producers, art officers and friends.

I bought with my daughter two DVD’s of Cold Feet today. Cold Feet was my absolute favourite series ever and when I bought the first season on DVD about a year ago I was delighted to watch it and cry in peace. Now I’m looking forward to new emotional trips.

Johanna