Facebook syrjäytynyt?

Tarpeeksi monta kutsua Facebookiin saatuani kirjauduin sisään katsastamaan mitä ihmeellistä voi olla virtuaalisessa kaverikirjassa, josta joka paikassa oli juttua ja josta jokainen hössötti. Loin profiilin, ja muutamassa päivässä kaveripyyntöjä tutuilta ja kollegoilta oli tullut joitakin kymmeniä ja olin löytänyt vanhoja opiskelukavereita, lukioaikaisia ystäviä, puolituttuja ja sukulaisia, joihin yhteydenpito oli erittäin harvinaista tai vuosia sitten oli katkennut. Vaikka Facebookissa virtuaalinen halailu tai drinkkien tarjoaminen ystäville on naurettavaa, se myönnettäköön, on myös hauskaa seurata kavereiden tekemisiä tai ajatuksia (juuri nyt yksi ystäväni ihmettelee missä on USA-adapteri, toinen on töissä ja kolmas väsynyt) ja antaa vaikkapa kukkia ystäville joita todella kaipaa. Syntymäpäivänä minäkin sain ihania kukkia ja lahjoja, Facebookissa.
Anu Partanen kirjoitti Image-lehdessä, että Facebook on pienten eleiden onnea. Mutta iso osa Facebookiin hurahtamista on siinä, että kun profiiliinsa lisää tietoja itsestään, harrastuksistaan, näkökulmistaan ja vastaa erilaisiin kyselyihin, voi verrata itseään kavereihinsa ja nähdä kuka on samaa mieltä itselle tärkeistä asioista. Tai vain leikkiä ystäviensä kanssa hyökkäämällä vampyyriarmeijallaan jonkun zombieta vastaan. Facebookin luojan Mark Zuckerbergin kunniaksi on sanottava, että on häkellyttävää kuinka eri-ikäiset, eri aloilla työskentelevät ja kaiken kaikkiaan erilaiset ihmiset Facebookia käyttävätkään. Minunkin kavereissani on poliitikkoa, simpanssitutkijaa, oopperalaulajaa, toimittajaa, taiteilijaa, opiskelijaa, tohtoria, nörttiä ja diplomi-insinööriä. Missä muualla olisin päivittäin tekemisissä tällaisen ihmisjoukon kanssa, ellen Facebookissa? Missä kukaan ikinä tarjoaisi Cosmopolitanin tai lähettäisi flamingon puutarhaani, ellei Facebookissa?
Facebookilla oli lokakuun lopussa vajaa 50 miljoonaa käyttäjää maailmanlaajuisesti ja Suomen verkostossa  130 000. Uusia käyttäjiä kirjautuu Suomessa noin 4 000 päivässä. Radiosta kuulin juuri uuden termin ’Facebook-syrjäytynyt’, jolla viitattiin nuoriin jotka eivät pääse internetiin ja Facebookiin ja siten kokevat syrjäytyvänsä sosiaalisesti. Vaikka Facebookissa voi olla hauska hengailla, olen silti sitä mieltä että vakavampaakin syrjäytymistä on; sellaista josta meidän on syytä olla todella huolestuneita.

Johanna Tuukkanen

too many unfinished and –done things in my mind. Hard to pretend to be on holiday when there’s so much stuff to do. Had a nice birthday the other day; prepared a dinner with the kids and baked some mud cake. Had some friends over for dinner and had a lovely time. Drank too much cava, though, spent the day after strictly in bed. How stupid.
Today was mellow; my son brought for me coffee to bed and my daughter some toast. That has never happened before! Went Nordic walking with my son although it was kind of cold and windy. We checked out some houses along the way and once again realized that they are really very boring and poor in design. Before it got dark, we managed to work on the panelling with Pekka. There should be a good weather to continue that tomorrow.
Hope you are well. And not as much at Facebook as I am.

Johanna