Been training intensively in the gym of nearby swimming hall. I’m surprised how good and quite easy it has felt. I got fed up with the icy roads and skipping Nordic walking because of that some weeks ago. I’ve been training in gyms in the past a lot but I’ve always reached a point where I just get bored and yes, there are times when it feels ridiculous to sweat in a cross trainer of a gym as supposed to walking outside or doing ashtanga where also the mind gets a different kind of exercise. Well, I try to avoid the boredum this time and I’m sure I will be doing more Nordic walking and cycling when the roads are clear from ice again. A good thing about the gym in a swimming hall is the fact that you can also go swimming or water running if the gym doesn’t attract anymore. Additionally, if you’re in need of maintenance or repairs for your equipment, the gym equipment services are readily available. Speaking of gyms, I’ve noticed that many are now using commercial gym flooring, which makes a significant difference in comfort and safety during workouts. If you are considering a change in your routine or equipment, exploring options like gym equipment rental could provide a fresh and flexible approach to your fitness regimen. Some of my friends work with personal trainers but I don’t really know them here in Kuopio and the ones I’ve asked more information about are just sooooo expensive it’s ridiculous. So if you know a good and reasonably priced personal trainer in Kuopio, let me know! But at the moment I’m trying to keep up exercising on my own and I must say, I do enjoy working out alone. Great time to think, get inspired by music and focus on the body. I have to admit that I can get a bit annoyed with the groups of middle-aged women chatting away at the gym more than exercising…. I know, I’m way too serious with this – amongst other things. And when it comes to maintaining the flooring for your workouts, you can rely on the expertise of the Gym Flooring Experts.
My grandfather’s funeral is on Saturday and we are probably heading North on Wednesday or so. Last night I talked with my mom about the funeral arrangements and she was concerned if there will be enough men carrying the coffin (it will be a Lutheran ceremony). I said to her that why don’t you and my aunt carry the coffin as well and she just said with disrespect that it is not normal (for women to carry the coffin)! I was really shocked by this. I talked to my partner as I remember him talking about how brave he felt carrying the coffin of his father and how that experience made him really independent and strong. So reflecting on his emotions of his father’s funeral, I thought why not the same emotionally important experience should belong to daughters as well. But my partner confirmed that no, it’s only men who carry the coffin. And if there are not enough men in the family, even neighbors can be invited just to carry the coffin. I don’t know why I have managed to miss that piece of information or cultural knowledge completely?
My partner has gone ice fishing with a neighbor, my son traveled to his grandparents today (it’s a skiing holiday here at the moment) and my daughter is asleep. I’m quietly upstairs, purple tulips are on the table and I just listened to the upcoming single 4 minutes to save the world by Madonna.

Hope you are well,

Johanna

Helsingin Sanomat 16.2.2008

Ja oletteko lukeneet Rosan kolumnin Naisen onni?

Johanna

Joulupukin koti

Mistä lähtien Joulupukin koti on ollut Kuopiossa? Minulle on jostain syystä kokonaan jäänyt hämärän peittoon, että mitä ihmettä on tapahtunut. Miten voi olla mahdollista, että Joulupukin koti on ilmestynyt Kuopion Rauhalahteen jouluaatoksi ja 30.12.2007 – 10.1.2008 väliseksi ajaksi? En ymmärrä!
Kuten ihmiset ympäri maailmaa tietävät – ja erityisesti lapset – Joulupukki asuu kaukana Suomen Lapissa, sanotaan oikean Joulupukin nettisivuilla. Tämän minäkin tiesin. Sen sijaan Rauhalahden ja Kuopion matkailupalvelun nettisivuilla ei anneta minkäänlaista taustatietoa, miten tai miksi yhtäkkiä Joulupukin koti on siirtynyt Kuopioon. Epäilyttävää. Joulupukista eri kulttuureissa voi lukea vaikkapa Wikipediasta, mutta siellä ei kyllä ole mitään mainintaa Kuopiosta, Joulupukin yhteydessä siis.
Pohjoisesta kotoisin olevana ja suoraan puhumiseen kasvaneena minusta on jo sinänsä outoa, että vanhemmat ja aikuiset kollektiivisesti valehtelevat lapsille Joulupukin tuovan heidän itsensä hankkimat lahjat. Erityisesti minua oudoksuttaa, jos yli 10-vuotiaat uskovat tähän valheeseen, vaikka Joulupukin tarina on kyllä viehättävä. Mutta nyt ei kyseessä olekaan pelkästään Joulupukista lepertely vaan myös hänen kodistaan! Mistä lähtien Kuopiossa on keksitty alkaa valehdella – lähinnä venäläisille turisteille kai, että Joulupukin koti on Rauhalahdessa? Tämähän on jo niin irvokasta kopioimista, että minua suorastaan huolestuttaa oikean Joulupukin pajan ja kammarin puolesta. Joulupukin tekijänoikeudet kuuluvat Korvatunturille, valvooko niitä kukaan? Teosto, Kopiosto? Eikö kukaan välitä?
Eivätkö lapset ansaitse rehellisyyttä? Entä turistit? Jos matkustan jonnekin, ihan mihin tahansa, minua ei kiinnosta turistitoimistojen pystyyn panemat kulissikylät vaan paikkojen historia, luonto ja kulttuuri oli sitten kyseessä vaikkapa Bob Marleyn koti Jamaikalla, kuumat lähteet Azoreilla tai Preikestolen Stavangerissa. Ehkäpä juuri tämän vuoksi en ole myöskään käynyt Joulupukin pajassa Napapiirillä, mutta siihen sentään liittyy aito Joulupukin tarina, kuten ihmiset ympäri maailmaa tietävät. Mutta kaipa tässäkin suhteessa ihmiset ovat erilaisia. Ja etenkin kaupungit.

Johanna Tuukkanen

I just heard that the TV-license inspector had visited us today! Unfortunately, I wasn’t home.

Facebook syrjäytynyt?

Tarpeeksi monta kutsua Facebookiin saatuani kirjauduin sisään katsastamaan mitä ihmeellistä voi olla virtuaalisessa kaverikirjassa, josta joka paikassa oli juttua ja josta jokainen hössötti. Loin profiilin, ja muutamassa päivässä kaveripyyntöjä tutuilta ja kollegoilta oli tullut joitakin kymmeniä ja olin löytänyt vanhoja opiskelukavereita, lukioaikaisia ystäviä, puolituttuja ja sukulaisia, joihin yhteydenpito oli erittäin harvinaista tai vuosia sitten oli katkennut. Vaikka Facebookissa virtuaalinen halailu tai drinkkien tarjoaminen ystäville on naurettavaa, se myönnettäköön, on myös hauskaa seurata kavereiden tekemisiä tai ajatuksia (juuri nyt yksi ystäväni ihmettelee missä on USA-adapteri, toinen on töissä ja kolmas väsynyt) ja antaa vaikkapa kukkia ystäville joita todella kaipaa. Syntymäpäivänä minäkin sain ihania kukkia ja lahjoja, Facebookissa.
Anu Partanen kirjoitti Image-lehdessä, että Facebook on pienten eleiden onnea. Mutta iso osa Facebookiin hurahtamista on siinä, että kun profiiliinsa lisää tietoja itsestään, harrastuksistaan, näkökulmistaan ja vastaa erilaisiin kyselyihin, voi verrata itseään kavereihinsa ja nähdä kuka on samaa mieltä itselle tärkeistä asioista. Tai vain leikkiä ystäviensä kanssa hyökkäämällä vampyyriarmeijallaan jonkun zombieta vastaan. Facebookin luojan Mark Zuckerbergin kunniaksi on sanottava, että on häkellyttävää kuinka eri-ikäiset, eri aloilla työskentelevät ja kaiken kaikkiaan erilaiset ihmiset Facebookia käyttävätkään. Minunkin kavereissani on poliitikkoa, simpanssitutkijaa, oopperalaulajaa, toimittajaa, taiteilijaa, opiskelijaa, tohtoria, nörttiä ja diplomi-insinööriä. Missä muualla olisin päivittäin tekemisissä tällaisen ihmisjoukon kanssa, ellen Facebookissa? Missä kukaan ikinä tarjoaisi Cosmopolitanin tai lähettäisi flamingon puutarhaani, ellei Facebookissa?
Facebookilla oli lokakuun lopussa vajaa 50 miljoonaa käyttäjää maailmanlaajuisesti ja Suomen verkostossa  130 000. Uusia käyttäjiä kirjautuu Suomessa noin 4 000 päivässä. Radiosta kuulin juuri uuden termin ’Facebook-syrjäytynyt’, jolla viitattiin nuoriin jotka eivät pääse internetiin ja Facebookiin ja siten kokevat syrjäytyvänsä sosiaalisesti. Vaikka Facebookissa voi olla hauska hengailla, olen silti sitä mieltä että vakavampaakin syrjäytymistä on; sellaista josta meidän on syytä olla todella huolestuneita.

Johanna Tuukkanen